www.pesukinnas.com

Meguiarsin papereita varmaan tilailen jossain vaiheessa, kun ei täältä tuppukylästä mistään saa P1500 hienompaa. Samalla tuon tuenkin hommaa, ilmeisesti varsin pehmeä on taipuvuudeltaan. Normi Dassi ainakin toimi hyvin, mutta en tiedä onko paineilmaan mitä eroa. Ei se paineilmakaan pakotettu ole?

Hömm. Sanotaanko että korkin ja solumuovin välistä.
Ei nyt tuu mieleen materiaalia joka ois saman tyyppistä Kuivahtanut uretaani? Eli samalla suht jämerä ja tosi flexiibeli.

Mara kirjoitti:Olen tuota maalipinnalta kevyttä appelsiinin poistoa miettinyt vesihiomalla, mutta ongelmaksi on tullut paikallisissa kaupoissa olevat puutteet kunnollisista papereista. Hienoin paperi on 1200 joten aivan liian karkeeta.
Mistä on muut hankkineet nuita papereita, ja kuinka paljon niitä yhteen autoon menee? Onko se "riisi" kutakin paperia riittävä? Mitä ootta käyttäny hiontatukena tuossa paperin alla? Jotain pehmeetä vaahtomuovin palasta vai kunnon hioma alustaa?

Uusi kinnaslainen ilmottautuu.

Maalikaupasta Mirkan Abralon-kiekkoja, karkeuksia löytyy ainakin 3000 ja 4000. Siinä Alppilan maalikaupassa on ainakin, luultavasti välivainiollakin.

Motonetistä löytyy papereita 2000 asti, niillä saa karkeimmat hionnat tehtyä. Abraloneilla sitten viimeistelyt ennen myllytystä.

Onko noi Abralonit koneella työstettäviä kiekkoja, vai pystyykö niitä pyöritteleen käsinkin? Tuommonen paine-ilma kone on vähän turhan hintava näin satunnaiseen hiontaan, joten se ei sovi nyt hankitalistalle. Tarviiko nuita kiekkoja liottaa vedessä ennen hiomista niinkuin tavallista paperia?
Jos tekee aplarin poistavaa hiontaa niin tehdäänkö se pyörivin vai pitkittäisin liikkein?

Voi pyöritellä käsinkin. Tarvitsee liottaa vedessä ja mielellään kastella pintaakin kokoajan.

Mutta muistutuksena nytten ettei pelkillä Abraloneilla voi poistaa aplaria kauheen tehokkaasti. Ne kun on pehmeällä taustalla. Kannattaa alottaa jollain missä ei oo pehmeetä taustaa ja ns. refinee Abraloneilla.

Niin eli homman joutuu alottamaan jollain karkeammalla paprulla esim vaikka 2000 ja jollain vähemmän joustavalla alustalla, esim uretaanista muotoilemalla sais varmaan ihan ok alustan? Sitte poistaa tuon 2000 jäljet noilla abraloneilla, ja niiden jäljet sitten myllyllä?

Uretaani ei taivu kauheesti. Esim. Meguiarsin tausta lienee ihan kelpo tai muu samantyylinen automaaliliikkeessä myytävä solukumi backing.

Itsellä on noita CarnaubaWaxShopin 125mm backing "paloja" pyöreille laikoille käsinhiontaan:

Tonis kirjoitti:Meguiarsin papereita varmaan tilailen jossain vaiheessa, kun ei täältä tuppukylästä mistään saa P1500 hienompaa.

Sullahan no Mätänetti siinä lähellä, ite hain sieltä viime kesänä ja ainakin 2000 asti löytyi. Hintakin tais olla vajaan euron per arkki.

Onhan se motonetinkin 2000 vesihiomapaperi ainakin numeroiden mukaan 2000, mutta pikkasen oli erilaista tavaraa mirkan 2000 ecowet. Paperi vettyy todella paljon helpommin ja nopeammin, ja on todella paljon notkeampaa eikä nosta taitekohdista hioma ainetta irti paperista. ts. se hioma aine ei murru taitoksista irti, on ikäänkuin yhtä paperin kanssa, niinkuin näissä halvemmissa papereissa -> saa aikaan helvetinmoisia yksittäisiä naarmuja...

Eroja näissäkin on, ja ne on tekemisen kannalta isoja eroja, ja varsinkin lopputuloksen.

Automaalikauppaan vaan, hinnassa per arkki eroa ei ole nimeksikään.

Hienoin paperi mitä Eurasta löyty oli Mirkan Ecowet 2500, maalisauman ajattelin hioa sillä ja sitten myllyttää kiiltäväksi. Pitäisikö olla vielä fiinimpää paperia vai meneekö tuolla? Ja siis irtoarkkina myytiin niin käsin hion...

Menee tuolla, että heilahtaa!

Pitääkin jossain välissä kirjotella tähän tuosta lakkapinnan kuivahionnasta ja aplarinpoistosta taas lisää...

^^
Vesihionta:
-3M 1500
-3M 2000
-Meguiar's Sanding Block
-TWBO liukkarina
ja myllytys:
-Presta HORNET Short-Cut villalaikka
-Flexipads Coolshine 150 mm punainen laikka
-Meguiar's #105 ja #205

Tuli holoton ja naarmuton pinta + aplaari hieman vähentyi mersun konepellistä.

EDIT: Hynde ehti eka...

Noniin, tämä osasto sopinee paremmin tuolle 22v. vanhalle maalipinnalle...

eli olen "kiiloitellut" paikkamaaleja vesihiomakankailla, samoin aluvanteita, alkaen 1200(1800)->2400(2800)->3600->4000(4200)->6000->8000 karkeuksilla, jossain 3000-4000 välissä alkaa himmentynyt pinta kiiltämään, mutta missä mennään myllytyksen / saven alueelle, kiinnostaisi?

ja onko P8000 jo semmoinen, että voi sillä tehdä viimeistelyn ennen vahausta? eli savea vastaava vaikutus?( juu, tämä kuuluisi varmaan jo kiilloitus-osioon..)

No sanotaan nyt vaikka näin että partaveitsien teroituksessa 12 000grit jälkeen tehdään vielä parilla eri pastalla teroitusta. Ja sen tarkoitus ei ole saada pintaa kiiltämään, vain teräväksi.

Kiillotuksessahan monesti puhutaan siitä, millä kombolla saadaan minkäkin karkeuden hionnan jäljet pois. Ja valtaosa tuotteista on suunniteltu kuitenkin niin että "loppuun ajettaessa" itse hiomapartikkeli pienenee ja pienenee..

Ja vesihionnassa ei ole mitenkään epänormaali kombo lähteä 4000grit hionnan jälkeen karvalaikalla liikkeelle, minkä jälki viimeistellään vähintään yhdellä, ja usein kahdella "hienommalla" kombolla.

Mitenkähän mahtaa onnistua rotskun kanssa vesihionta esim. Abraloneilla? Vai tarviiko aina olla joko epäkesko/omat kädet kun hioo?

cxtb2 kirjoitti: saven alueelle, kiinnostaisi?

Ja, jotta ei tule mitään epäselvyyksiä, niin haluan tässä varmistaa yhden asian.

Savihan ei missään nimessä kiillota pintaa, sen ainoana tarkoituksena on poistaa maalipinnasta kaikki epäpuhtaudet.
Päinvastoin, savi saattaa väärin käytettynä jopa aiheuttaa mikronaarmuja.

Demon kirjoitti:Mitenkähän mahtaa onnistua rotskun kanssa vesihionta esim. Abraloneilla? Vai tarviiko aina olla joko epäkesko/omat kädet kun hioo?

En kokeilisi! Voi olla äkkiä pinta puhki.

Hynde kirjoitti:Menee tuolla, että heilahtaa!

Pitääkin jossain välissä kirjotella tähän tuosta lakkapinnan kuivahionnasta ja aplarinpoistosta taas lisää...

Millon? Onkos muilla kokemuksia? Jannehan myy kovax kuivahiontapapruja, niitä onkin testattu. Ihan kivaa vaihtelua ja enemmin sitä tuommosella pikku paikkoja tasottelee, onkos muilla näitä? Mutta, onko tarjolla vastavaa suoraan keskoon?

Hetki meni, ennen kuin näin viestisi, kun reissussa ollut, mutta halusitko kuulla kokemuksia kuivahionnasta ja eri välineistä?

Minkälaisilla komboilla lähtis tuota Trotonin scratch resistant lakkaa kiilloittamaan p3000 hionnan jälkeen? Hiottavat ja kiilloitettavat kohteet on E36 M3 puskuri ja maskipelti. Ja mielellään semmoiset aineet ja laikat, jotka löytyisi Projectechin valikoimasta.

"Vesihionta pilaa maalipinnan" "Uutta vastamaalattua pintaa ei voi korjata vesihiomalla" "Jos sitä pintaa vesihioo niin siitä ei tule yhtä kiiltävä kuin mitä se oli vastamaalattuna eikä siitä saa enää yhtä kiiltävää", tässä muutamia otoksia kun yritin vähän väitellä asian puolesta. Kuulemma jos mulle tuotais pellinpalanen mikä rajattais keskeltä ja toiseen puoleen ei kosketa mitenkään ja toisen puolen vesihiois niin eron huomais selvästi = vesihiottu puoli olis vähemmän kiiltävämpi ja pilalla toisin kuin pelkästään maalattu pinta mille ei ole tehty mitään. Ja nyt oli nimenomaan kyse jälkeenpäin maalatuista pinnoista eikä tehtaan jäljiltä olevista. Miten mä taon tätä järkeä näille henkilöille päähän kenen tyylit on jämähtäny -70 luvulle!??

Sanot että tuo sen maalatun pinnan ni voit näyttää sille. Mieluiten tietusti roskien ja aplarin kera..

Mä sanoisin ihan suoraan että tuo vaan se pellinpala niin kokeillaan tai mielummin tuo semmosen auton mikä on maalattu, mä tekisin ronskin neliön keskelle konepeltiä ja näyttäisin, eläkööt sitten sen kirkkaan neliön kanssa tai maksaa että tehdään loppuauto samanlaiseksi

EDIT: niin ja mulle se on se ja sama onko se maalattu jälkikäteen vai näitä tehtaan robottimaalauksia... Molemmat käy

Näytäppä niille vaikka tämä ketju: http://www.detailingworld.co.uk/forum/s ... p?t=141365

Mitään videoita ei suostuta katsomaan tai kirjoituksia aiheesta lukemaan... Jo on *****. Tuokaa se perkelee pellinpala mulle ni mä näytän ja lyön vielä tonnista vetoa ni rikaastuupahan siinäkin. Sitten kun on näyttää konkreettisesti asia naaman eteen niin tod. näk. Siinä kappaleessa on jokin vika