Lotjake on siis 23vuotta vanha, mittarissa ujot 602tkm, automaattilaatikolla ja "lukkoperällä"
Auto oli ostohetkellä yhdellä sanoin kuvattuna törkyinen. Auto ei ollut varmaan nähnyt pesuainetta, sientä saatikka vahaa varmaan vuoteen. Sisusta ei varmana ollut nähnyt imuria taikka hoitoaineita useampaan...
Tämän päivän rojekti olikin sitten powermitsun kanssa pestä ja vahata saksanseisoja. Malttamattomana heräilin liian ajoissa joten käväisin paikallisessa parkkihallissa ensin putsaamassa ikkunat sisältä ja ulkoa Suma Rapidilla sekä hinkkasin sisustan Megun Hyper Dressingillä. Nyt alkoi jo näyttää kabiini siedettävältä. Nummelassa sitten suunnistettiin itsepesuhalliin, pistettiin kamat levälleen ja käytiin töihin.
Hallissa oli talon tarjoamat liuotinaineet ja pesuaineet. Liukkari tuoksui pinelinelle ja pesuaine Big Orangelle, mutta varmuutta ei ole. Perusnormaalilla mentiin eli liukkari, huuhtelu, pesu kahdella ämpärillä ja mikrokuituhanskalla, huuhtelu. Pinnassa havaittiin jotain hauskaa, ilmeisesti alustamassaa konepellin etukulmassa, tämä ja kaikki muukin oikein pinttynyt kama irroiteltiin Autoglymin Intensive Tar Removerilla. Koskaan en ollut tätä tavaraa käyttänyt ja yllätyttiin molemmat oikein positiivisesti. Kevyt ruikkaus tavaraa pinnalle, puhtaalla mikrokuituliinalla pyyhkäisy ja tahrat olivat tiessään
Pesun jälkeen oli saven vuoro. Kokeilussa oli Zaino Z-18 clay, jota en ollut koskaan käyttänyt. Jyrkiboy tästä ohjeistikin että liian kylmässä savi ei oikein muovaannu, murenee vaan. Onneksi tallissa oli lämmintä ja savi tuntui pehmeältä. Liukasteena käytettiin BigOrange-vesiseosta, abaut 1:3-1:2 seoksella ja toimi hyvin. Savella irtosi kyljistä eniten likaa, keulasta ja katosta ei niinkään. Ilmeisen pehmeä tosin tuo Z-18, kaikkein pinttyneimmät liat eivät irronneet, ja toisen takalokarin paikkamaalauksen karhea sumu ei irronnut. Eli joku karkeampi clay olisi tämmöiselle huonosti pidetylle parempi aluksi, tuo Z-18 varmasti sopivan pehmeä ns jatkuvaan käyttöön. Noh, ainakaan naarmuja ei lisääntynyt, ei sillä että niitä olisi huomannutkaan vaikka olisikin tullut
Saveistuksen jälkeen auto kuivattiin Kentin keltaisilla kuivauspyyhkeillä ja katseltiin vahingon määrä. Kesällä on kiilloitushommia tiedossa
Sitten päästiin itse asiaan. Eli koko homman löi liikkeelle tarkoitus kokeilla Colliniten vähemmän käytettyjä tuotteita. Kaikkihan sen jo tietävät että #476 ja #915 ovat hyviä, mutta entäs ne muut sitten. Hommaan käytettiin tälläkertaa Colliniten #840 Sapphire Prewax Cleaneria, käsin levitettynä kerros, tämän päälle Colliniten #126SS Sapphire Super Autowax. Molemmat siis nestemäisessä muodossa. Kumpaakaan ei ole kumpikaan meistä ennen käyttänyt.
Kliineri oli vähän mitäänsanomaton tapaus. Se levittyi hyvin, kuivui silmänräpäyksessä ja jämähti minuutissa hankalasti kiilloitettavaksi. Fillereitä siinä ei ainakaan näyttänyt olevan, naarmut eivät kadonneet eikä niitä kyllä lisääntynytkään. Puhdistavasta vaikutuksesta on paha sanoa tuommoisen pesun jälkeen, mutta kiilloitusliinat kyllä hieman likaantuivat. Hiukan hankala kiilloittaa heti levittämisen jälkeen, vielä hankalampi parin minuutin päästä. Melkein sai paneelin kerrallaan levittää ja kiilloittaa heti periään. Väittäisin että Autoglymin SRP on parempi, ainakin omaan makuun.
No sitten se vaha. Nestemäisenä helppokäyttöinen ainakin. Levittyi mukavan helposti ohuelti, kuivui hiukan hitaasti, mutta oli helppo kiilloittaa. Melkein puolet autosta sai levittää ensin vahaa pintaan ennenkuin alkoi olemaan tarpeeksi kuivaa kiilloittamiselle. Kiilloittaminen oli todella helppoa, riitti kun vähän näytti mikrokuituliinaa pinnalle niin oli puhdasta. Joihinkin paikkoihin jäi pieniä, vähän kiilloittamattoman vahan näköisiä läikkiä, mutta ne kyllä johtuivat ihan vain lakkapinnasta eivätkä vahasta. Samat läiskät näkyivät heti kliinerinkin jälkeen, hapettumaa tai jotain vastaavaa lakkapinnassa. Hoidetaan keväämmällä. Vahaa laitettiin kaksi kertaa, ihan vain varmistamiseksi että jokapaikassa on suojaa.
Lopputulos oli ihan ok. Mitään ihmeitä ei tuolta pinnalta odotettukaan, tuulilasista taaksepäin kun taitaa olla melkolailla alkuperäinen 23vuotias maalipinta
Päivän yllättäjä oli kyllä Autoglymin ITR. Ja päivän pettymys Collin #840
Ja sitten niitä kuvia.
Käytetyt litkut:
Auto ennen pesua:
Näkyy siellä jonkinmoinen varjo, ei ihan peilaus
Pestynä ja kliinerin jälkeen:
Ja sitten vahattuna ensin hallissa:
Jonkinverran peilaa vahattuna, naarmuja näkyy:
Katon ihanat naarmut
Fiilistelykuvia pihalla:
Nyt jo erottaa että siellä sälli seisoo peilauksessa, ei saa kyllä muuta selkoa
Vaha peilaa
Jaa mitkä naarmut, ei pihalla näy
Ja henkilökohtainen suosikkini:
Semmoinen lotjake. Sisustakuvia en muistanut ottaa, mutta eiköhän niitäkin tule. Keväämmällä sitten kun ulkosalla tarkenee tehdä niin tarvitsee paikata tuosta parit näkyvät ruosteet, maalailla muutamat hankaumat ja se toinen takalokarin kaari jossa on sävyero ja sitten kiilloittaa koko vehje oikein reippaasti. Katsotaan kuinka hienoksi tuo vielä saadaan
















































