Kävin pinnan läpi auton luovutuksessa jälleenmyyjän luona. Pinta oli muilta osin kinnaslaisittainkin kunnossa, mutta vasemman puolen etulokarin paneelissa oli maalipinnassa kaksi selvää naarmua. Näistä ei valitettavasti ole "ennen" kuvia. Kyseessä oli mustassa pinnassa selvästi näkyvät valkoiset vierekkäiset naarmut. Toinen oli pituudeltaan noin 10 mm pitkä ja toinen vähän lyhyempi, siis lyhyitä mutta kummatkin syviä. Ei siis mitään huntumaisia pesunaarmuja, vaan selvästi kynteenkin tuntuvat naarmut. Voineet tulla esim. rannekellon rannekkeesta, kun moottoritilassa on käyty.
Asiaa tarkasteltiin myyjän, huoltopäällikön ja ko. liikkeen fiksarin kanssa. Itse epäilin, että naarmut saattavat syvyytensä ja värinsä vuoksi ulottua valkoiseen pohjamaaliin asti, fiksari epäili niiden olevan sittenkin vain lakassa. Todettiin, että asia on korjattava, ja että korjauksena on joko kiilotus tai suoraan uudelleen maalaus. Fiksari totesi, että naarmut ovat sen verran ovat syviä, että kiillotuksessa hän joutuu käyttämään karvalaikkaa, ja että aivan vieressä oleva pellin pokkaus/taitos on haastava paikka. Fiksari oli kuitenkin luottavainen, että hän saisi naarmut häivytettyä. Todettiin, että uutta autoa ei oikopäätä kannata laittaa uudelleenmaalaukseen, joten suostumuksellani fiksari lähti koittamaan naarmujen kiillotusta. Aloittelevana harrastelijana ajattelin, että omat taitoni / oma uskallukseni ei riitä näin syvien naarmujen kanssa. Ohjeeksi mainitsin, että riittää, että naarmuja saadaan loivennettua, aivan syvimpiä ei kannattane louhia pois.
Yritettyään kiillotusta fiksari tuli takaisin ja kertoi, että valitettavasti kunnolliseen tulokseen ei päästy, ja että seuraavaksi kohta on tosiaan korjattava uudelleenmaalauksella. Tämä toki tapahtuisi jälleenmyyjän piikkiin. Myyjän ja fixarin kanssa sovittiin ihan hyvässä hengessä, että uudelleenmaalaukseen palataan vuodenvaihteen jälkeen.
Alla kuvat ko. kohdasta siinä kunnossa, kun auton luovutuksesta tämän fixi-yrityksen jälkeen sain. Auto on tässä ajettu luovutuksesta omaan talliin ja otettu ongelmakohdasta kuvat.
Yleiskuva ongelman paikasta.
Alkuperäiset kaksi syvää naarmua ovat loiventuneet paljon huomaamattomammiksi…
…mutta vieressä oleva pokkaus sai fiksarin kiillotuksesta osumaa:
Kuvista nähdään, että kaksi alkuperäistä ongelmanaarmua ovat loiventuneet huomattavasti, mutta fixarin kiillotuksen seurauksena vieressä oleva pokkauksen reuna näyttäisi kuluneen kirkaslakan suhteen puhki, ja lakan alta näkyy mattamusta pohja n. 5 cm matkalta. Näyttäisi siltä, että keskelle puhkimennyttä kohtaa fiksari on laittanut väliaikaiseksi korjaukseksi mustaa täppämaalia. En tiedä, miten ohuelti lakkaa muutoin on pinnan tasaisessa osassa jäljellä.
SPOILERSPOILER_SHOW
Nyt voidaan tietysti pohtia, että jos fixari olisi käyttänyt jotain muuta kuin karvalaikkaa, tai jos homma olisi tehty vielä varovaisemmin, niin mahdollisesti naarmut olisivat nyt poissa ja pokkauskin vielä kunnossa. Mutta jätetään nämä päivittelyt nyt tästä ketjusta vähemmälle, ja keskitytään siihen, että kun tulos oli mikä oli, niin mikä seuraavaksi olisi lopputuloksen kannalta fiksuin peliliike.
.Kun olin omassa autotallissa ottamassa asiasta kuvia juurikin tätä postausta varten, niin valaisuun käyttämäni metallirunkoinen ledifikkari lipesi kädestäni ja otti (kuinkas muutenkaan) samasta lokaripaneelista kimmokkeen
. Jälki on tämän näköistä (pinnalla myös pölyä ja irtolikaa, mutta eiköhän itse ongelma erotu):
En ymmärrä, miten kevyt taskulamppu saa tuollaisen nirhauman aikaiseksi, mutta näin vaan kävi. Ei kolhua, mutta lakka on sheivaantunut 3 mm x 5 mm alueelta veks, ja alta pilkistää mattamusta pohja. Uskomatonta.
Voitte arvata harmittiko tässä vaiheessa. Nyt tiedän, mitä työkaverini käyttämä sanonta "**tuttaa niin ettei pysty hengittämään" tarkoittaa.
Nyt olisi sitten lopulta kysymysten vuoro. Pääasiallinen kysymys on, että miten tällaisia kannattaa lähteä korjauttamaan? Auto on pakasta vedetty, joten tavoite on luonnollisesti, että näistäkin kohdista pitäisi saada ihan priimaa.
- Uudelleenmaalaus ko. jälleenmyyjällä? (Olisi tietysti suoraviivaisinta, koska näin on alustavasti sovittu, kun fiksarin kiillotusyritys ei ratkaissut ongelmaa. Mutta maalaustyön jäljen laatu hieman huolestuttaa, koska paikasta ei tietenkään ole omia aikaisempia maalautuskokemuksia).
- Viedäkö itse suoraan jonnekin muualle hyväksi tiedettyyn automaalaamoon? Pienen googlailun jälkeen hyviä ehdokkaita voisivat olla esim. Puskan Auto Järvenpäässä tai maalausliike Auto Oy Turussa. Pitäisikö pyytää koko paneelin maalausta ja lakkausta vai mitä?
- Ns. kiveniskufixi-tyyppinen lähestyminen ammattilaisen tekemänä? Saisikohan esim. JS Autofix Tuusulassa PCRT (paint chip repair technology) -menetelmällä näitä asioita parannettua? Iskemään ehkä, mutta mitenkähän tuo karvan jälki… Toisaalta paikkakorjailulla vältyttäisiin koko paneeliin käsittelyltä, mikä olisi sinäänsä hyvä asia.
- Täppämaalaus? Itse tehtynä olisi ehkä parannus nykytilanteseen, muttei priima-ratkaisu. Ehkä asiansa osaavalla harrastajalla tehtynä…?
.
. Luovutuksen yhteydessä minulle kerrottiin, että auton pintaan oli liikkeen toimesta laitettu ”vaha”, vaikkei mitään käsittelyä oltukaan tilattu. Nyt, kun lokari on menossa maalaukseen, niin soitin varmuuden vuoksi liikkeen fixarille takaisin ja kysyin tarkemmin, että mistähän vahasta on kyse. Selvisi, että luovutushuollossa on pintaan laitettu Lacroen ”3-vuoden kestopinnoite” 
. Tullut ymmärtääkseni puolivahingossa laitettua, vaikken käsittelyä erikseen tilannut. (Jos vielä jatkossa uusia autoja tulee perheeseen koskaan tilattua, niin tiedänpähän sitten erikseen kieltää kaikki pinnoittamiset 
).
.
