Eli CT9A Evolution VII. Irlannista uitettu joskus pohjolaan ja työkaverin käyttöauton virkaa hoitaa. Ajetaan ympäri vuoden ja niinkuin näillä kuuluukin. Se myös näkyy
Sovittu oli että kaikessa rauhassa putsaillaan ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Pääpointtina saada ehostettua pinta parempaan kuntoon. Se mikä koko touhun aloitti oli paikallisen timanttitiskin hoitama peräpään korjausmaalaus ja siitä aiheutunut kiitettävä sävyero vanhojen ja uusien paneelien välillä. Eipä sillä, oli siellä muitakin jo aikaisemmin uusiksi värjättyjä paneeleita ja korjauksia siellä täällä, erilaisia sävyjä taisin laskea neljä tai viisi. Ihan mahdottomia muutoksia ei saatu sävyerojen loiventamiseksi tietenkään mutta kokonaisuudessaan yleisilme parani ihan kivasti.
Ei muuta kuin Eeva talliin ja tarkastelemaan. Tässä kunnossa se parkkeerattiin talliin.





Ei nyt ihan mahdoton, vaikkakin omistajan mielestä törkyinen. Sehän ei meitä lannista, ei muutakuin hihat ylös ja hommiin.
Tunkilla kulma kerrallaan ilmaan, vanteet irti, pyöränkaarien reipas puhdistus Motoxin Tehopesulla 15-20% seoksella, sama vanteille, vanteet kiinni ja luukkujenvälien kimppuun.


Sama resepti luukkujenvälille ja vihdoin ulkokuoren kimppuun. Listojen rakoset ja tiukemmat paikat sun muut edelleen Tehopesulla ja pienellä brushilla hinkaten. Esimerkiksi takaspoilerin juuresta löytyi hassuja yllätyksiä


Kun rakoset oli käyty läpi oli aika keskittyä isompiin pintoihin. Lancen puteli täyteen Motoxia ja numikka luoteeseen, maksimiseoksella mennään. Koko auto kunnon kermakakuksi ja tupakin verran odottelua. Reipas huuhtelu ja kas vain, suurin osa irtoliasta poistui. Ämpäriin reilu seos Motoxia ja synteettisellä lambikarvasienellä perään. Johan alkoi puhdistumaan. Pikainen kuivaus ja Glymin ITR:ää perään (tardis loppui





Kumman kivasti näkyy valkoisessa autossa
Sitten pääsikin kuivaamaan ja tarkastelemaan pintaa. No, olihan se tiedossa että työmaata on

Ei muutakuin testailemaan sopivia komboja. Toimivimmaksi yhdistelmäksi valikoitui oranssi Hex ja Megun #101, maltillisilla kierroksilla, vähäisellä paineella ja näin myös pitkällä työstöajalla. Eipä sillä että valkoisessa näkyisi holoja muutenkaan kovin helposti, mutta ei tahtonut hartiat tykätä kovasta paineesta ja kovemmilla kierroksilla alkoi pintakin tahmaamaan. Otin sitten rennolla otteella kun ei kiirekkään ollut. Ja ihan kivastihan se toimi.





Pari iltaa meni iloisesti naarmunpoistossa ja Demonin avustukselle viimeistely vedettiin vauhdikkaammin, Demon teki päivällä ja minä illalla töiden jälkeen. Päivässä sai viimeistelyt tehtyä. Pääasiassa mentiin mustalla Hexillä ja Schollin S30:llä mikä tahmasi paneelista riippuen enemmän ja vähemmän, keulaa tuli hinkattua mustalla ja S40:llä. Hassu pinta oli kun jokainen paneeli käyttäytyi täysin erilailla kuin edellinen. Mutta taisteltiin sekin kuitenkin loppuun.
Pinta tuli pyyhittyä 50% IPAlla kertaalleen ja tämän jälkeen vielä erityisen tarkasti Nanolexin Premium Paint Cleanerilla. Tässävaiheessa arvaattekin varmaan mitä pintaan laiteltiin
Eipä sillä, ne meistä jotka ovat kokeilleet tietävät kuinka helppoja valkoiset pinnat on vahata. Sen kun melkein näkee missä ainetta ylipäätään on, eli joutuu todella tarkkaan ja järjestelmällisesti käymään jokaisen paneelin läpi. Noh, tuo Nanolexin Premium on vielä hauskempaa, se nimittäin fläshää parissa sekunnissa ja kun pyyhkäiset uudestaan saman kohdan yli levitysvälineellä niin fläshää vielä nopeammin eikä jätä minkäänlaista jälkeä peräänsä
Tunti puoltoista meni kiertää koko auto ympäri. Ei muuta kuin 2kW lämppäri puhaltamaan yöksi päin autoa ja kotio nukkumaan.
Seuraavana päivänä Demon vielä putsaili sisustan pikaisesti, minä pinnoitin lasit Ultralla, kävin muovit ja renkaat läpi Wolfsin Black Outilla ja pikaisesti putsailin konehuonetta ihan vaan rätillä.
Muutama pikainen kuva valmiina ja sitten omistaja tulikin hakemaan auton pois.









Isot kuvat täällä http://wolfie.kuvat.fi/kuvat/Evo+VII+Snow+white/
Mikäs siinä. Kiva oli tehdä vaihteeksi vaaleeta väriä. Kuvia vaan pitäis malttaa räpsiä reilusti enemmän
Tätä autoa myös pyritään seuraamaan tarkasti ainakin talven ajan. Ihan mielenkiinnolla odotan miten tuo Nanolexin Professional kestää suolaa ja muuta. Todennäköisesti tullaan harrastamaan jonkinmoista testailua myös tuolle pinnalle ja ollaan kokoajan tiiviissä keskusteluyhteydessä valmistajaan.
Kiitos ja anteeksi












